Kiljavan Sairaala on Keski-Uudenmaan kuntien ja HUS:n omistama alueellinen kuntoutussairaala Nurmijärvellä. Kiljavan Sairaalan ydintoimintaa ja osaamista on vaativa moniammatillinen kuntoutus ja hoito.
Kiljavan Sairaalan kuntoutuksen tavoitteena on kuntouttaa potilaat selviytymään kotona tai kodinomaisissa olosuhteissa. Potilaat tulevat kuntoutukseen pääasiassa sairastumisen, vammautumisen tai leikkauksen jälkeen.
- Kiljavan Sairaalan suurimmat sairausryhmät ovat aivoverenkiertohäiriö ja muut neurologiset sairaudet, nivelleikkaukset ja lonkkamurtumat sekä selkäsairaudet ja muut tuki- ja liikuntaelinsairaudet, kertoo Kiljavan Sairaalan johtava lääkäri Kari Hurskainen.
- Keskimääräinen kuntoutusjakson pituus on 19 vuorokautta ja kuntoutujien keski-ikä on 71 vuotta, jatkaa Hurskainen.
Yli 80 prosenttia osastoilta saapuneista potilaista kotiutuu
Kiljavan Sairaalassa on toteutettu kotiutusseuranta kaikille kuntoutuksessa olleille henkilöille vuoden 2015 alusta alkaen. Kuntoutujilta on kysytty puolen vuoden ja vuoden kuluttua kuntoutusjakson päättymisestä heidän sen hetkistä asuin- tai hoitopaikkaansa. Seurannan tarkoituksena on ollut selvittää, kuinka moni kuntoutujista pystyy jatkossakin asumaan omassa kodissaan hoidon turvin tai ilman.
Vuosien 2015 – 2017 kuntoutusjaksojen seuranta on päättynyt ja seurannassa on ollut mukana yli 2 000 kuntoutujaa. Suunnilleen puolet näistä potilaista tuli kuntoutukseen kotoa ja puolet sairaaloiden ja terveyskeskusten osastoilta. Osastoilta saapuneista 81 % kotiutui kuntoutusjaksolta suoraan kotiin tai kodinomaisiin olosuhteisiin. Loput siirtyivät jatkohoitoon sairaalaan tai terveyskeskukseen.
Seurannassa suurin osa potilaista asuu edelleen kotona
Seurantatutkimus toteutettiin puhelin- ja kirjekyselyllä. Seurannan vastausprosentti oli 68 % eli kyselyyn vastasi lähes 1 500 henkilöä. Puolen vuoden seurannassa 94 % vastanneista asui kotona tai kodinomaisissa olosuhteissa. Kotiutumisvaiheeseen verrattuna kotona asuvista hieman useampi tarvitsi kuitenkin apua, esimerkiksi koti- tai omaishoitoa. Vuoden seurannassa 92 % vastanneista asui edelleen kotona tai kodinomaisissa olosuhteissa, eikä kotihoidon tarve tällä aikavälillä lisääntynyt.
- Tutkimuksen kotiutumisprosentin perusteella hoito ja kuntoutus on ollut tehokasta. Selvityksen perusteella seurannassa kotona edelleen asuvien osuus on merkittävä. Kaikki eivät vastanneet seurantakyselyyn, joten kotona asuvien osuus saattaa olla todellisuudessa pienempi. Näin voi päätellä, koska iäkkäiden ja huonompikuntoisten sairausryhmissä kotiutumisprosentit ja vastausprosentit ovat pienemmät.
- Selvitys tukee tehokkaan kuntoutuksen merkitystä pitkäaikaisvaikutuksineen, jatkaa Hurskainen.
Lisätietoja:
Johtava lääkäri Kari Hurskainen, puh. 040 3474 591
Toimitusjohtaja Päivi Flinkman, puh. 050 380 7952
