Tutustu Kiljavan Sairaalan
toimintaan esitteestämme.


 Hae sivuilta
 





 
KILJAVAN SAIRAALAN HISTORIAA

Kiljavannummen parantola

Tuberkuloosi on aikanaan ollut tarttuva ja pelätty bakteeritauti ja kuolleisuus siihen yleistä. Ennen lääke- ja muun hoidon kehittymistä sairautta hoidettiin yleiskunnon kohottamisen ja levon avulla.

Ajatus Uudenmaan suomenkielisten kuntien yhteisen keuhkotautiparantolan perustamisesta on syntynyt muistitiedon mukaan 1920-luvun puolivälissä Lohjan kauppalanvaltuuston puheenjohtajan E. Karhun ehdotuksesta. Lähikunnat innostuivat asiasta ja hanketta varten koottiin väliaikainen toimikunta vuonna 1927. Vei kuitenkin lähes kymmenen vuotta, ennen kuin parantolahanke toteutui.

Parantolan rakentamista varten tilattiin Jussi Paatelalta ja Wäinö Gustaf Palmqvistilta luonnoksia ja kustannusarvioita 100 ja 150 sairaansijaa käsittäviä parantoloita varten jo vuonna 1928. Luonnokset valmistuivat nopeasti ja parantolatoimikunta piti professori Paatelan suunnitelmia ensisijaisina.

Sopivan rakennuspaikan etsiminen vei aikaa, samoin rahoituksen järjestäminen. Parantolan rakentamiselle saatiin varattua Nurmijärveltä Sääksjärven rannalta metsähallituksen valtionpuistosta noin 56 hehtaarin alue vuonna 1929. Sopimukseen liittyi ehto, jonka mukaan alue palautuisi valtiolle, jos parantolan rakentamistöitä ei saataisi aloitettua seuraavan kolmen vuoden kuluessa. Tonttivaraukselle jouduttiin hakemaan jatkoaikaa eduskuntakyselyn kautta. Tontista kisaili myös puolustusministeriö, joka olisi halunnut sen harjoitusalueekseen.

Parantolaosakeyhtiö päätettiin perustaa lokakuussa 1935 ja sen toiminta alkoi tammikuussa 1936. Kiljavannummen Keuhkotautiparantola Oy:n osakkaiksi tulivat alkuvaiheessa Haagan kauppala, Helsingin kaupunki, Helsingin maalaiskunta, Hyvinkään maalaiskunta, Karkkilan kauppala, Keravan kauppala, Lohjan kauppala, Lohjan maalaiskunta, Mäntsälä, Nummi, Nurmijärvi, Orimattila, Pusula, Tuusula, Vihti, Osuustukkukauppa r.1 ja Osuusliike Elanto r.1. Uusia tahoja tuli mukaan ja osakkeiden määrää korotettiin säännöllisin väliajoin. Rakennuskauden päättyessä vuonna 1938 yhtiössä oli 24 osakasta ja niillä yhteensä 238 osaketta. Periaatteena oli, että yksi osake vastaa yhtä potilaspaikkaa.

Kiljavannummen parantola rakennettiin vuosina 1936–1938 ja se vihittiin käyttöönsä Aleksis Kiven päivänä 10.10.1938. Parantolassa oli tuolloin 280 hoitopaikkaa, joista 80 lastenosastolla. Ensimmäisen potilaat kirjattiin sisään sairaalaan lokakuun 10. päivä 1938, heidän joukossaan Aleksis Kiven veljenpoika, potilas nro 1. Kiljavan arkkitehtuuri edustaa funktionalistista tyyliä.

Toiminnan muutoksia

Parantolan toiminta keskeytyi lähes alkuunsa vuoden 1939 lopussa, jolloin poliittinen epävakaus johti sotaan ja puolustusministeriö määräsi Kiljavan toimimaan sotasairaalana. Suurin osa tuberkuloosipotilaista jouduttiin siirtämään muualle. Sotasairaalatoiminta jatkui vaiheittain aina vuoteen 1941 saakka ja jälleen vuoden 1944 ajan. Kiljavaa myös pommitettiin sodan aikana.

Vuodesta 1945 alkaen Kiljavalla palattiin normaalioloihin ja perustehtävään keuhkotautipotilaiden hoitoon. Uusi tuberkuloosilaki tuli voimaan vuonna 1950 ja parantolan työ muuttui lakisääteiseksi. Uusi laki säädettiin vuonna 1961 ja se lisäsi yhteiskunnan velvollisuutta antaa tuberkuloosia sairastaville hoitoa keskusparantoloiden toimesta ja niiden kustannuksella.
Kiljavan osakeyhtiömuoto purettiin 1960-luvun puolivälissä ja tilalle perustettiin Uudenmaan tuberkuloosipiirin kuntainliitto vuonna 1969. Kiljava vuokrattiin Uudenmaan tuberkuloosipiirin kuntainliiton keuhkotautiparantolaksi.

Yleissairaala perustetaan

Rokotusten ansiosta tuberkuloosi kävi yhä harvinaisemmaksi ja parantola muutettiin osittain yleissairaalaksi 1970-luvulla. Vuonna 1975 lääkintöhallitus hyväksyi parantolan osittaisen käyttötarkoituksen muutoksen ja siitä alkoi noin kymmenen vuotta kestänyt saneerauskausi, jonka aikana koko rakennus uudistettiin. Korva- nenä ja kurkkutautien osasto aloitti toimintansa v. 1982 ja leikkaustoiminta kaksi vuotta myöhemmin. Myös kuntoutustoimintaan alettiin panostaa entistä enemmän.

Uusi tuberkuloosilain korvaava tartuntatautilaki tuli voimaan vuonna 1987. Tällöin tuberkuloosityö siirtyi kuntien ja keskussairaaloiden vastuulle. Samalla Uudenmaan tuberkuloosipiirin kuntainliiton nimi muuttui Kiljavan sairaalan kuntainliitoksi.

Kiljava lakkautetaan

Vuonna 1991 astui voimaan erikoissairaanhoitoa koskeva laki, jonka myötä itsenäiset sairaalakuntainliitot lakkautettiin ja niiden tehtävät siirtyivät sairaanhoitopiireille. Kiljavan sairaalan kuntainliitto lakkautettiin myös ja sen toiminta sulautettiin osaksi Hyvinkään sairaanhoitoaluetta.

Taloudellisista syistä sairaanhoitopiiri supisti toimintaa Kiljavalla vuosi vuodelta. Vuonna 1997 Uudenmaan sairaanhoitopiirin valtuusto teki päätöksen, jonka mukaan erikoissairaanhoito päättyy Kiljavalla kokonaan vuosituhannen vaihteeseen mennessä. Kiljavan toiminnalle ideoitiin jatkokäyttöä, mutta tuloksetta.

Vuosituhannen vaihteessa Uudenmaan sairaanhoitopiiri, HYKS ja Helsingin kaupungin erikoissairaanhoito yhdistyivät muodostaen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin. Se jaettiin viiteen vastuualueeseen. Kiljavan sairaala jäi Hyvinkään, Järvenpään, Mäntsälän, Nurmijärven ja Tuusulan käyttöön. Kunnat eivät halunneet yksinään ostaa Kiljavan sairaalakapasiteettia. Kiljava päätettiin lakkauttaa kokonaan ja korvaavat tilat rakennettiin Hyvinkäälle.

Jatkuva sairaalatoiminta päättyi Kiljavalla vuonna 2002, jolloin Hyvinkään sairaalan laajennus valmistui. Hyvinkään terveyskeskuksen vuodeosasto muutti myös pois Kiljavalta. Sairaala on ollut sen jälkeen tyhjillään lukuun ottamatta satunnaista vuodeosastotoimintaa.

Kiljavasta kuntoutussairaala

Kuntoutustarpeen ja vanhusväestön määrän kasvu herätti sairaanhoitoalueella ajatuksen Kiljavan kunnostamiseksi kuntoutussairaalaksi. Kiljavan sairaalan tilojen kehittämisestä ja kustannuksista valmistui selvitysmies Arto Alangon tekemä raportti vuonna 2004. Kiljavan todettiin olevan sopiva kuntoutustoimintaan.

Kiljavan sairaalan hallinto järjestettiin osakeyhtiömuotoon. Kiljavan Sairaala Oy perustettiin toukokuun lopussa 2006. Omistajiksi tulivat Hyvinkään ja Järvenpään kaupungit, Mäntsälän, Nurmijärven ja Tuusulan kunnat sekä HUS-kuntayhtymä. Yhtiön kaikki palvelut hankitaan kilpailuttamalla yksityisiltä palveluntuottajilta. Yhtiö myy palveluja vain omistajakunnilleen. Päätös on historiallinen, sillä tämä on ensimmäinen kerta, kun kunnallista osakeyhtiön mallia käytetään lakisääteisten palvelujen tuottamiseen.

Sairaalan tilat saneerattiin soveltuviksi kuntoutustoimintaa varten vuosina 2007-2008. Ensimmäiset potilaat tulivat sisään 10.9.2008.
 
 
Päivitetty 9.10.2013, sisältö tarkastettu 2.12.2014
 
 
 

Kiljavan Sairaala, Kiljavantie 539 A, 05250 Kiljava, puh. 020 6110 400, info(ät)kiljavansairaala.fi