JFIFC    #%$""!&+7/&)4)!"0A149;>>>%.DIC;C  ;("(;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;" }!1AQa"q2#BR$3br %&'()*456789:CDEFGHIJSTUVWXYZcdefghijstuvwxyz w!1AQaq"2B #3Rbr $4%&'()*56789:CDEFGHIJSTUVWXYZcdefghijstuvwxyz ?ENhӅ2xhmկSZW9/jS@ 4?A\^K+#(ȸ5lV,޷>4YŁZH l qN)@b!␊a*kðCxgA$@4T/j]V 0ӫl\ҕ R4@ǀjNj*Oր*ۥFc բ¼ 1Ju\P)PPH*f;էLZPKH)v=vxzb6x T5=*b]Sv}Mr8@3[~˄o ˊ  #aE8S: RQE&)S馀+]i w؃ bE.I3iTN1[oҥ⸸TYGȠ }O¶$+uY U~gB+zQ\?z~Yn)V3V >W4hrsA\ Gi1QHj(U+J֤pSr=iw/VSPܣ/5?:ϸţ?I.t}?`]^7irVOևک PiT⡇P8SsNQKFh) @u^@ 7LS×%"9D!cj6+[jb99l$ҥH\ۖ%nqUZhiyL cSHj u5)J9C*P`*wT!_ΜF: UE?*t.{tՀ8P_>%!Dr!FC$rY+׌UaPo>oxɮWWUwY\C(r*̣<ؾOs@ ʊ* (iԔf4g<3qj C?,QiEFej&n)E9Cu- &W'+ɥ~k3[{Ÿʖ?̑#:ֈm=(6T-XU]7k.I:avQ rn*܃5^y [Υ^z|p /֦IJQC@$S^iH]Q7*=v}k{>OynURtLRz3%̲>@|5P̄nb~rn!g>^kƴfl̋3@vRĀ-Йa ,j0Gʲ *|=>Zh7P֤7J'z:ᠸRc3/O/qѴ[%N KTiw\S̪Nv kB{0T$<Ei_a/@A5k2 Dmf{PEv6툍0e9yTԠ5W4nlS!Su{:)/"#s@=vT2˃\uW/$GpV$WEyYqҵүgD\껷]f ymli#S֭$Rf@FFTE1]R79MWI Cw,,w/l~ѥ0%(Adʒry4 B~H>NmF,dOZ]Jff`8 sGs R@{M@9TR{hGu Jrր!mbUaΤ:PEՔH wl`u1 1dz^~ eUv?VℾVkH̱7tr`d]Wr\l?c钂-4=R"z\5e3} u-2~q@Shfb[ <8^kz_ |߁5\A8(?*s5ŴC.>Zd4~K&r:'CȊj!ގEԿ+]'@:5C"_7%J}z mYVDvg jE:Mx\2ߍhjwqݓ"=^}{N|)M?umPq\Pw9HS-@ ǘy`@c֩'n6}CkRELTF7,qjC5b;n~C8vS#!r= jQ5<>s6c?' *>[ߵ'Q:c<¹+<zL!@iqwv-]kq^@t31y|C BTg ̲&c\S)ȉkZ1ըVH'[bdMe?vaQGUc:޷,ûS{}\S'v?SQ:o g>3MI wFs#d ؎ 79敄P(qqQ#RAO֘ blK,lH?]-'+ORh~ ރtclmTb:g$21'wɄE9 ѰAr[i +{ẘ3RpOlG{Ց@8Kꍥ,jXߠ?`dԡf:9OPk}NI^j |p}*$PHzcԓUH(]Z4ܚC@KP҂sM s#Z'dپۤ>x4y$@8%kګ짡 %혟 x45l}`M)osM Iǭ-<kzUuE2z՛ xħ-ۤ^ZNHT`ޯ[ߛ |O"]?'d;Tv, d,OlhX_5$NiheH.wd R(Jb sBJyY44Ijr)٦HRqK@h?4J3@4`Nv=:&*B+fIe 4@_~&3$Sh8=}F#&J @yb =i qM(R<`d|h@f&vM+6:T;w&YHV JZsHMWG~Ԟ{&`?Um@^ PQ.](CK!@wnjO&r";?֊u g`*c=yQ7ѩȰZ[o/GpdKh{=H.O;ݵ9.oٜċ>xrC6rA'?oj@N-9`(iˏs'hdn>IҸyss_.vq,?JapFN6s'Uٽ(zRM\tΑ@nGuu#ޮ4Sвsٳ@}ΠBPHۑVy6z 89l.^[(0 ɣc2̧ qrK$$rznS4z 屌4n CƠ aI4"E8 eϱvJ1>$m9Q 3N^P(MR></STRONG>Nykyaikaisen briljanttihionnan mittasuhteisiin on kaikkein eniten vaikuttanut nuori matemaatikko ja timanttisuvun jsen Marcel Tolkowsky vuonna 1919. Hn tutki systemaattisesti timanttien optisia ominaisuuksia, ja esitti teoksessaan <A HREF=http://www.folds.net/diamond_design/index.html target=_blank>Diamond Design</A> matemaattisen mallin hyvin hiotun timantin mittasuhteiksi. Viereinen kuva esitt tllaista hiontaa, jossa eri osien koko ilmoitetaan yll opitun mukaisesti prosentteina kiven halkaisijasta. Aikanaan Tolkowskyn tutkimukset saivat aikaan valtavan muutoksen - hiotuista kivist tuli loistavampia.</FONT><font class=TEKSTI><BR><BR></font><font class=OTSIKKO></FONT><a name=90></a> <font class=TEKSTI>Nykyaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet muutamia trkeit tsmennyksi Tolkowskyn esittmiin mittasuhteisiin:<BR><BR>1) Tolkowskyn laskelmissa kivill ei ole lainkaan reunusta. Reunuksen tulee olla kuitenkin riittvn paksu jotta kivi ei lohkeaisi istutuksessa. Reunuksen olemassa olo muuttaa ihanteellisia mittasuhteita.<BR><BR>2) Timanttiteollisuus otti Tolkowskyn tutkimusten perusteella&nbsp;vain yhden kombinaation eli kiven eri osien vliset mittasuhteet parhaaksi mahdolliseksi timantin hiontamalliksi. Nit mittasuhteiden kombinaatioita on kuitenkin useita (GIA 1998), ja ne saattavat poiketa merkittvsti toisistaan. Samoin hyvin pidettyjen kombinaatioiden alueella on joukko sellaisia mittasuhteita, joiden lopputuloksena on vhemmn loistava kivi. Tutkimuksen johdosta timantteja on hiottu vuosikymmeni painoa sstellen lhelle Tolkowskyn 'ihannetta', ulkonst vlittmtt.<BR><BR>3) Aikaisemmin vain perusviisteiden kulmia mitattiin. Todellisuudessa kaikki kiven viisteet vaikuttavat lopputulokseen eli kiven loistoon ja tuleen. <BR><BR>4) Uudet tietokoneohjelmistot ovat todistaneet, ett hyvien mittasuhteiden laskemiseksi on kytettv kolmiulotteista matematiikkaa kaksiulotteisen sijasta. Timanttihan ei ole paperille piirretty kaksiulotteinen kappale, eik kaksiulotteista timantin kuvaa pysty projisoimaan kolmiulotteiseksi.</FONT><fon