JFIFC    #%$""!&+7/&)4)!"0A149;>>>%.DIC;C  ;("(;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;" }!1AQa"q2#BR$3br %&'()*456789:CDEFGHIJSTUVWXYZcdefghijstuvwxyz w!1AQaq"2B #3Rbr $4%&'()*56789:CDEFGHIJSTUVWXYZcdefghijstuvwxyz ?cĕ$=NԴ#Ie#iih~ډimCy\FmsJ M<=׭{-!%VbqX`PÀ{|5 0sz^]..}# n1ޯCddV%ma튗Bzup#q櫰kO7jZZcR+w WOXD1|2؊p}*"bݖRC)[s64rQ3sC'?n13@89XeT_Y8  y0A 1^Ou}2jN1G) lSqL'ޥ(iA@Ӕv(P -GQ _MEtV?L \Wou/܏٠>5u>z/șGP?dPD0!1;O\׀53*??+"Am9n"8U` ^i}`ٵ鸊,u%0(z4gR{|·M_`E}c.vր4k4%O]bw++9㨳ol\hRDkEʲ~%i'mƍx pЮ2R>9t@ upi0YS?K Vw1[I>|rqWXڔ!AɞPp\NDW+qN.sf֗3pߝzxI+o# 'VjkݕLQŜ[k}"nuh~ʹ0llrk\x y6{HEu,r]Ou9#5 k-@ OiWFK"5 ݏX[W?>&xDh!%]r?%*] MkLB],d~nScr YHm|"cwZ$-^3 u1O)REVb-ho'ԚSH6~w?ҫx-eU2A zMnC?~p_k+#xRzڀ9vvngu:6kk}_ABU*IMY.##aEW4BXq4B&SK`GlPy'BN(4Դj Rv9ր4%O޷%jU+Yes@E+_XP]/ʯO[yGєԣy @--s-1qS/t9G mu[;9 *xJ?55?**€6ƋWZۚh7hdQ'+xPy4#ZGB?]er<[1<*+[c,p:Ffܭ' j1unzOw" nK2["l1QǭrN.V5ߐ}‚c= C`3@?-RF+;ZMGn( n?wy::h;[(~բycldc5> nIts1*eҥ?: [f\K >g8@LzIR&!ZkrB8Za`X$f'(-{WH2 b:v8lcf6咝qT{&4[hg?~.cvK{91ܘb9`8]C/ } % ( bYQ}jmMX(}; d8ېi s$)^k_o vqLzs ܿt(: Ju-r.08梚9^c :~C4ݷ=n-OD=.mkP|Lo%_R?*SK,2p%Y7rXb#mS OW%xRHa Hq@,i% "+;LӧޥyeM0U\ϗ?/*֟h c8{@ydeէ;NdqFu0$PbЮ=1Z#@cɎ bZrWp1i$֌uQ,PJ$6$Va8z\y~V€~$LoRǯ8lYAe`;~f:HDk9.Ϊ¤ߨ/-6Vg96 Wʍn~⣎[mہ?ƹ4)%%dZ4Tgd^EU$[&i3/ /VeDXɷ8a?NӻL%vf@'^VUbB !u6X[?iیӌdQ@[\ƥ}bOҀ55=}a%$݉:YI$0/h~Kv͗Y5&Ԯ8 F=)csYI.9*x+U>~W! =G Y:k%iQn?2~lۜ3ҮwjBsQ|N~ʪzKH UcVd*'@ŰfL*+B/j"#GFڍ9k`OGcB[89,3ߠr ZoysF1aˏjC^aU?PǻuqEZiOeom`]4Xp Pƙ?:-ͻog#(f?1On\_jw?\b5 \mr}iS$ImIi&\dr8-c*$6c@54{)c+(}di^<ᅃHuj?a'JX+ں%]8Y.n,LX`+n2 ~EKvf$u?s4,ڰ՘oSVF [*318[[KKpw#$)˶}€;*Di^ 0aƪHEi0tQJӚe@K6k|ItTS]8tZn* Pu./go~AںM:;xU1cj⡒VA@p[:jh>hq(I tT H%Vo!8?tPhZ֭08u[ :|ۚr 8C&z4dt Jb.&1B&OҭG M $ gaF@ `gDv;*sTd jTf;IG?fGgcg#i$`xzeWِ݇elkFw(>i_0g#6 g ߊ`kK18,_;cݏl<QnzmNRHDY9cK1$FρP]FI]QVc(`*kžP~CI \~ctXq Ϸ/ Nws@ sPdmnx/M&6zkcO< (Њe(69UFUs%̭ "}J@ t7@B*Gp*{dj&F#Lw3^K`?ӑGߪGyZߢnT1WQZǷ-]fUH8G׿ҹ#JO0lŶTݏ$oG 1{}h2cE (@]$zqV^+j$Y@}3%]_xU?8Ps2dSo<}j'A2q8櫥ܠ8yez}G̣t0@#] 8t39I s\c*ʽ hǨZn^gږMR}S4ɧqZ!-JеCiDz)4E#89^G[^ Ԯ_;Ӽ=gfc[.B/46#?OGk<dN0[s^p䣲 3/GȆ?ZъIh1Zj'Ղ-aI>fV@ޝcހ,K<6$g>sQ̕J@ Pzl?v5<\G`'TOZړ.fG\}$gNҀ zM?K0,A>( $WSi,@qS[&0Z@:HHJOU Ҝ8'֐l8@\6,DimTjWp:GY$$?z]}ˌo_?-C=rcqQ٢%v:񱺨?#Ҁ 徢 1F{8[,Ly_OZdNw\,r.KЂ}}h6ci_ QJ [$'SOJ]:EYU9|s-ôlWe[ UR=10C܌~Us̋cpckOe?" zPpbV] ¹KKgk{>dj S} ue\c hB #ݑ~>[Iݜ~Y[kisz.#hre=AhR0$}XnDV;~zWn[<=1|붔 Owk+@Ǫ;Oڨ,YfV<BR>Timantin vrin muuttuminen steilytyksess on melko vaikeasti ennustettavissa. Vrimuutokset riippuvat paljon itse steilyn tuottaman vrikeskuksen syntymisen lisksi mys lmmst, sek timantissa olevista vieraista aineista.</FONT><font class=TEKSTI><BR><BR></font><font class=OTSIKKO></FONT><a name=80></a> <font class=TEKSTI><STRONG>Lmpksittely</STRONG><BR><BR><FONT size=2>Lmpksittely on paljon kytetty menetelm timantin vrin muuttamiseen, erityisesti edell kuvattujen steilytettyjen timanttien vri voidaan muutaa korkeilla lmptiloilla. Periaatteessa vrinmuuttuminen noudattaa seuraavaa sykli: Sininen,vihre,ruskea,keltainen, takaisin alkuperiseen vriin.&nbsp;<BR><BR>Timantista ja olosuhteista riippuen&nbsp;sykli voi pyshty mihin tahansa jatkamatta eteenpin. Vri ei voi tehd yhtn vaaleammaksi, kuin alunperin, yleens se tummenee. Jos ksiteltv timantti on Ib- tyyppi, sen voi muuttua vaaleanpunaiseksi, punaiseksi, tai violetiksi. </FONT><BR><BR><FONT size=2>Steilytetyt vaaleanpunaiset timantit fluoresoivat vahvasti oransseina, samoin kuin aidotkin. Tst ptelln, ett luonnon vaaleanpunaiset timantit ovat muodostuneen steilyn ja lmmn vaikutuksesta. </FONT><BR><BR><FONT size=2>Lmpksiteltyjen timanttien tunnistuksessa auttaa absorptiospektrin tutkiminen:</FONT></FONT><font class=TEKSTI><BR><BR></font><font class=OTSIKKO></FONT><a name=90></a> <font class=TEKSTI>800 asteessa ksiteltyihin timantteihin syntyy absorptiojuovat kohtiin 497, 503, ja 595nm. Tllin timantin vri voi olla sininen, vihre, keltainen, oranssi tai ruskea riippuen juovien vahvuudesta. Jos timantti ky yli 1000 asteen kuumuudessa, 595nm juova katoaa kokonaan, vriin se ei vaikuta. 2000 asteen kuumuudessa tyypin Ia- timantit muuttuvat keltaisiksi, johtuen typen rakennemuutoksista.</FONT><font class=TEKSTI><BR><BR></font><font class=OTSIKKO></FONT><a name=100></a> <font class=TEKSTI>Erikoinen timantin muoto on niinkutsuttu kameleonttitimantti. Nm ovat vetypitoisia timantteja, joiden vri muuttuu hyvin pienell lmmityksell tai jopa pimess pitmisen vaikutuksesta. Nm kivet ovat yleens harmaan- tai kellanvihreit, ja muuttuvat kirkkaan keltaisiksi. Muutaman minuutin kirkkaassa valossa oltuaan vri muuttuu alkuperiseksi. Ultraviolettilampulla muutos tapahtuu parissa sekunnissa. <BR><BR>Timantti saattaa palaa pinnaltaan valkoiseksi, jos sit kuumennetaan happipitoisella liekill. Tm palanut pinta saattaa joskus hmt tutkijaa, kivi saattaa nytt valkoisemmalta, kuin se itse asiassa on.</FONT><A HREF=hpht1.asp><IMG SRC=EP/CustomerPics/edellinen.gif border=0 hspace=3 vspace=3 align=Right valign=top></A><font class=OTSIKKO></FONT><a name=110></a> <font class=TEKSTI></FONT><font class=TEKSTI><BR><BR></font><A HREF=#0><IMG SRC=EP/CustomerPics/up.gif border=0 hspace=3 vspace=3 align=Left valign=top></A><font class=OTSIKKO></FONT><a name=120></a> <font class=TEKSTI></FONT>nt class=TEKSTI><STRONG>Synteettinen moissaniitti</STRONG></FONT><font class=TEKSTI><BR><BR></font><IMG SRC=EP/CustomerPics/moissaniitti1.jpg border=0 hspace=3 vspace=3 align=Right valign=top><font class=OTSIKKO></FONT><a name=130></a> <font class=TEKSTI>Synteettist moissaniittia on kytetty jo vuosikymmeni teollisuudessa hioma-aineena, joka tunnetaan nimell carborundum eli piikarbidi. Vasta hieman ennen vuosituhannen vaihdetta kehitettiin menetelmi, joilla tst lhes timantin kovuisesta materiaalista saatiin aikaiseksi lpinkyvi, jalokiveksi kelpaavia kiteit. Silloin kun moissaniitti matkii vritnt timanttia, siin voidaan yleens erottaa heik