JFIFC    #%$""!&+7/&)4)!"0A149;>>>%.DIC;C  ;("(;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;" }!1AQa"q2#BR$3br %&'()*456789:CDEFGHIJSTUVWXYZcdefghijstuvwxyz w!1AQaq"2B #3Rbr $4%&'()*56789:CDEFGHIJSTUVWXYZcdefghijstuvwxyz ?4):PN*SH=Vi4mQ@ iBW-4۫s@ą\T!d~5 ss :R? AK<Iƀ9mOSW \5>hcka+i3hcxsTǭz^kH]BzHm @sj&fS[z ]";9%`A4\xt,j6ZaO΁q/O0ti hz7E3/4sJ"< qO ӊnr;m8 tXg /jmYpkc0O=D)t(NߏXQ&<>ݳn/AA;[]R4pvn Z]:Bp ڟ|,00K?@oy $q>ʭ y;e\YEzfTeGLSܵM%[PPxX/As;<]rkM:tz͹Io1e9<{O/LKϲtOh[$S"2aډmu]8aRhK}B!8I7l@u>]>GcT].aBAGI3XPM7mNE0@ E:/8'EFfqT8\SS|4t Vqԟΐ_2{P3FX;Ģ \Kpɏs޸@)V(t{HӧHds"=?Z &+.:\9:y>vz_*`c"\+0+=u؊ws/=":%^ 7x%ݨ[rr/ojtⵒE1v1ÐI]Em  vP}e`&gmp GŻӭQT[hLZpg2?տu 9ogOrw&72‹¢qC;cQ@dL5:e51m×ߕiȿ~V=»X-1lfZhVA3c(G_*}gRZ؝CN O>t` 8`-"C{|lUO#b5}=Y[l52(=EZҟH*[^n@!ֻ[=JYy_khܔn##[S@u!U\}5w2 Xx=$gu*+1WK%ݵdH#\NyCK.swuo!O-xmzq`gG̒1w'$j:qwRb˛Gcȭ-mGZK3zF3 =e1^xzJyq̎2Ԛtr׌y15ih0p^vNH \zd?Ӵ^H~6Z -m qI6DU_jX~gm}i#\[{@^oD f{U5\f\οo~%\vZy s@\Qr?*t90H7kR $Da}c\K\{G}xI|I=_>Zr*qOjʹ2}k5kۦ*cC`s@74w4PKfޭ?{I M{uѥW%YiA4AB@~%@˹᠘"kҼ[s&DiN֑ 6KyN]$(5,0Iq2Ew8UIGq2pl7ʟJ|;O^D2AE Nk q46DZκ+k#.]@$h-%pH3W].OpTҴnVXf˽?N_puΟ"Fs3^q& }<޽a2#R[1Prޢ9.e,gҺtZ1[\i,8 J5 ̈21{kV&w`SkBj/i~6򴌀1ע팇wR)#VVx#zP]w!iXPOhPYH@a9wbwE} Ϲy *jb6S*}Fi`EBvȸZVJgcs@]Gr~_nONգ<  rsX67RĠcq]uJO}r(׼Ry,]q@Wj6shmUPEyMPZ@۞h7n? ۞> +Յ<:PA؃LXYw:d5f eifm띔oPsҫ jk? GEׯi!aWae娕pEy2&!+Gm+ Je1YRf+1q=kt>\d`0sڀ97Q6 Z݊HP5B' ©W6i~bs (Xq{]Kh.Hnp,u6Ho>d c ܓ!u9#=JdU?yylM $NoF8v >yru*+uEz~$OnR+~\}1\f%ј$00}HVEČNR- +`| L?fϛguƴDNY0`~JhgGF9L=\%ܐ1з\s+rvQڣy8H;7^zcA#NpB^<^EPv.3]%a ?`dPr@P<_c< O\HeԥrskS\ͪ4s8atsyF}8TK;ڼc GHCibP@ge@MVvXeO^#>V=:AL{0Q%eUBܼqTo-?rX/J>SHO;ûbb0imQ\EqPˑ3~VwwvGn1.O4ɨ5-Mr  |-qL$3%^I;34J ;8a?S ^s mULΊVʬ+XoڂxM$ù - b Cʛ0{&GFVXrAqX2 VՄ#`A vFɁ3P71 iw !aWiL"+A!%:2j'R@8׊m^9`0_eK37RhaWcsw zăU}s|0QfeP])+p&u3WzE`N8񵷟Ō8?M4#<xkP80Cj92+$ ~V2KH}y4"G^q =[hGIwKQ^+Y>xrC6rA'?oj@N-9`(iˏs'hdn>IҸyss_.vq,?JapFN6s'Uٽ(zRM\tΑ@nGuu#ޮ4Sвsٳ@}ΠBPHۑVy6z 89l.^[(0 ɣc2̧ qrK$$rznS4z 屌4n CƠ aI4"E8 eϱvJ1>$m9Q 3N^P(MR></STRONG>Nykyaikaisen briljanttihionnan mittasuhteisiin on kaikkein eniten vaikuttanut nuori matemaatikko ja timanttisuvun jsen Marcel Tolkowsky vuonna 1919. Hn tutki systemaattisesti timanttien optisia ominaisuuksia, ja esitti teoksessaan <A HREF=http://www.folds.net/diamond_design/index.html target=_blank>Diamond Design</A> matemaattisen mallin hyvin hiotun timantin mittasuhteiksi. Viereinen kuva esitt tllaista hiontaa, jossa eri osien koko ilmoitetaan yll opitun mukaisesti prosentteina kiven halkaisijasta. Aikanaan Tolkowskyn tutkimukset saivat aikaan valtavan muutoksen - hiotuista kivist tuli loistavampia.</FONT><font class=TEKSTI><BR><BR></font><font class=OTSIKKO></FONT><a name=90></a> <font class=TEKSTI>Nykyaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet muutamia trkeit tsmennyksi Tolkowskyn esittmiin mittasuhteisiin:<BR><BR>1) Tolkowskyn laskelmissa kivill ei ole lainkaan reunusta. Reunuksen tulee olla kuitenkin riittvn paksu jotta kivi ei lohkeaisi istutuksessa. Reunuksen olemassa olo muuttaa ihanteellisia mittasuhteita.<BR><BR>2) Timanttiteollisuus otti Tolkowskyn tutkimusten perusteella&nbsp;vain yhden kombinaation eli kiven eri osien vliset mittasuhteet parhaaksi mahdolliseksi timantin hiontamalliksi. Nit mittasuhteiden kombinaatioita on kuitenkin useita (GIA 1998), ja ne saattavat poiketa merkittvsti toisistaan. Samoin hyvin pidettyjen kombinaatioiden alueella on joukko sellaisia mittasuhteita, joiden lopputuloksena on vhemmn loistava kivi. Tutkimuksen johdosta timantteja on hiottu vuosikymmeni painoa sstellen lhelle Tolkowskyn 'ihannetta', ulkonst vlittmtt.<BR><BR>3) Aikaisemmin vain perusviisteiden kulmia mitattiin. Todellisuudessa kaikki kiven viisteet vaikuttavat lopputulokseen eli kiven loistoon ja tuleen. <BR><BR>4) Uudet tietokoneohjelmistot ovat todistaneet, ett hyvien mittasuhteiden laskemiseksi on kytettv kolmiulotteista matematiikkaa kaksiulotteisen sijasta. Timanttihan ei ole paperille piirretty kaksiulotteinen kappale, eik kaksiulotteista timantin kuvaa pysty projisoimaan kolmiulotteiseksi.</FONT><font class=TEKSTI><BR><BR></font><font class=OTSIKKO></FONT><a name=100></a> <font class=TEKSTI>5) Tolkowskyn teoriat nojaavat siihen, ett timantti on hiottu tydellisen symmetrisesti. Nin ei valtaosaa markkinoilla olevista kivist ole kuitenkaan hiottu. Useimmat 'paremmiksi' itsen kutsuvat hiontamallit ja brndit perustuvat tarkkojen mittasuhteiden lisksi huolellisen symmetriseen hiontaan. Tmn vuoksi voidaan yleist, ett timanttiteollisuus on ottanut Tolkowskyn tutkimukset tode