JFIFC    #%$""!&+7/&)4)!"0A149;>>>%.DIC;C  ;("(;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;" }!1AQa"q2#BR$3br %&'()*456789:CDEFGHIJSTUVWXYZcdefghijstuvwxyz w!1AQaq"2B #3Rbr $4%&'()*56789:CDEFGHIJSTUVWXYZcdefghijstuvwxyz ?p6Ӕ \ӊh_jwZzH*(ەO9!0ajڭL A J}NQ ziB>ފXuQ8\Erdz5M4R63Ө:|j(YIԅF*p0*7\IA;TN`6{R0tgs*#+/OT*gҠuZ,s)@~ю2#FFZPQHJ9$ۯh0=h85`D03N=hs$l1#=6{PyTmMhzP8ۚiw $yˤ+yx" EN0H?J4nG&gJ<Z8 NjuZ΋P4E\0+xJuky[\Uc1@ F\P-~-n8;\E~գdqaf#ha|c ~&%T42E#Й!h!I)m d I%I4:jAnjtl҅>RK c9]nݒ@T:nOQ5'qv06Mc s@R]؊?VLG0Ҡk@ ~]1d#Ղn#?3J:nK[W{[\Y"Ry+#S\ȱfW'?֮ˣEl` #p'm]MVZ=*'Oj׀bk2<~xX۷"€;L]u@+'OWZ n2n܏詁+u 0!F~SS&lr?S۵,8a@_SPPCS,~YT6$T"k.eT(:PI0Hy(DX=iѕ9 IM9x:|?}d c4=/7߭8tP *olq&ְњ]B)٦DB4I[p )b9xH8TjHԧ_V|>!dXF"wq Dn2:`ӠSs]66r OC;W$PSu?ʬmSͭ]ۘ(V@ ;w1 U,rڂbgˍS+ 5o)s>sQ$@v\@둅H>UP/22Jzmi杤,ԟnvCQI y"/)sў+P%yx{qMY_,J#|PALoz| kGfP|6OI>F=4^{Dkuc$>Q޹u+C$rywqjDdpH2PJAl|8yr>28n$;(SYPWˎƸ9\^INzcv$!ݓIHnSx"Z":F Gmvx#n^g=OfV2Zi3L+側2j6Q.Bn/۰LN'e6H_8ݚ&K} mYOAtxMCx`zwjMe#K X45ɁX XOO¸a)'Ug*qfm2GEAfRhcTXHҵ1.)pFC :_rH  \ Cx􆳗NbF'AޛRѸQ-8TVeM|69;N֭گage  |`__!ՀAAzƇ<ҋv}Ӷ8 --X#`@fyӼw]KN,}z?.&g"O@3Po# crms"4=4F ٹ sVhs4۸Xc灮nbcHc]G9llmesu+`^=>':&6LaPSRHeGd?(@C<V뷗cp7)?4sky \˅wc<׽_6[ܫa+T/Z'@NZLҭZ\4vWȰ#c4y|HQ1MmD[yl *(ub5̥K(9lnϷ]Ҁ(ր93[RW ׶--3bLm%G1YzGٟ'5M";EƭlVusߎ=hz\Q2"!BF'^Y4vVVcxQǧHHӬ5#(Fe?Q5{XéKm<n*s"|mZ'#m|MŦ$RVK+U9(tAg"u$ >Lgב |w뷟`w}8a(Y Xq5w۴,/F킟Ҷ𵞫|j,nŘFkgOlGB88=}r Ht漊ᡵHr\.B~=ծ$2CAo,Dr<řuٷAA?ydV葀f\e\Z-|+걙cI$o9!Ey:Ibǧ€9-CsB PT it H?u<5<[$8(gGkaT7lHyQiͼf2y>^QTO m0j?j#R?8Nαk6򌖈dHBVRzU$Rk^8Drc> OkӠEVY :7v7mQn>W;/cP#f mhiV0;h^Mir8)@VQm1xʒWwX08q\IPIzA 3A"9>YEUQ-Ϗ#[. jVУY3,T>9ݽŽ׌R`Uw=REU}ݐ޵xG!89]_P@ܸ@PH~4-Oq"\*m)Wܩm3SF[АT;#Kll?́>2+~USOmm 6 O@22An2OҠІldGpWӽiyUعR'_2QF)@4o\"\DU{+Tz]%w6Q+*+7We]ˁ@z9sBiJ=(P3 z_mnvSq" iMwr'@۩ kFYtkkf3@2޹M\/FIj}w N:\ώoZm F2|yUm֒]]P pg{TWj` Nx@A!E'i wP VĆ/$\ۑpێI@IϩE '4lá[8K`>٠l{x[Lh:p m>Okէyݸ9ZixQCcU{UiW7 uO \1b5=.B;rQUickZih_(\f3T0?J{Jn#"^jEvV,W-* ^/ME$ɍ:sw4 ps4sھ5@&wb"΋VhgOS'-;Z#2dS˗i)B1yr*]'ۀq8f8tjޅvE#"p|}}+81s@Y^x? s'2|IՐsU6dgMPM;ҫHP3nPG><BR><BR>Ers nykyn hyvin suurissa mrin kytetty steilytysmuoto on elektronipommitus. Korkeaenergiaiset elektronit aiheuttavat runsaasti lmp, tmn vuoksi prosessissa on voimakas vesijhdytys. Elektronit tunkeutuvat timanttiin paljon helpommin, kuin edell mainitut raskaat hiukkaset, ja aikaansaavat parempia vrej kiveen. Heikommalla energialla saadaan syntymn sinisi, ja voimakkaammalla sinivihreit svyj. Kaikki neutroni- ja elektronisteilytyksell aikaansaadut vrisvyt ovat pysyvi.<BR><BR>Timantin vrin muuttuminen steilytyksess on melko vaikeasti ennustettavissa. Vrimuutokset riippuvat paljon itse steilyn tuottaman vrikeskuksen syntymisen lisksi mys lmmst, sek timantissa olevista vieraista aineista.</FONT><font class=TEKSTI><BR><BR></font><font class=OTSIKKO></FONT><a name=80></a> <font class=TEKSTI><STRONG>Lmpksittely</STRONG><BR><BR><FONT size=2>Lmpksittely on paljon kytetty menetelm timantin vrin muuttamiseen, erityisesti edell kuvattujen steilytettyjen timanttien vri voidaan muutaa korkeilla lmptiloilla. Periaatteessa vrinmuuttuminen noudattaa seuraavaa sykli: Sininen,vihre,ruskea,keltainen, takaisin alkuperiseen vriin.&nbsp;<BR><BR>Timantista ja olosuhteista riippuen&nbsp;sykli voi pyshty mihin tahansa jatkamatta eteenpin. Vri ei voi tehd yhtn vaaleammaksi, kuin alunperin, yleens se tummenee. Jos ksiteltv timantti on Ib- tyyppi, sen voi muuttua vaaleanpunaiseksi, punaiseksi, tai violetiksi. </FONT><BR><BR><FONT size=2>Steilytetyt vaaleanpunaiset timantit fluoresoivat vahvasti oransseina, samoin kuin aidotkin. Tst ptelln, ett luonnon vaaleanpunaiset timantit ovat muodostuneen steilyn ja lmmn vaikutuksesta. </FONT><BR><BR><FONT size=2>Lmpksiteltyjen timanttien tunnistuksessa auttaa absorptiospektrin tutkiminen:</FONT></FONT><font class=TEKSTI><BR><BR></font><font class=OTSIKKO></FONT><a name=90></a> <font class=TEKSTI>800 asteessa ksiteltyihin timantteihin syntyy absorptiojuovat kohtiin 497, 503, ja 595nm. Tllin timantin vri voi olla sininen, vihre, keltainen, oranssi tai ruskea riippuen juovien vahvuudesta. Jos timantti ky yli 1000 asteen kuumuudessa, 595nm juova katoaa kokonaan, vriin se ei vaikuta. 2000 asteen kuumuudessa tyypin Ia- timantit muuttuvat keltaisiksi, johtuen typen rakennemuutoksista.</FONT><font class=TEKSTI><BR><BR></font><font class=OTSIKKO></FONT><a name=100></a> <font class=TEKSTI>Erikoinen timantin muoto on niinkutsuttu kameleonttitimantti. Nm ovat vetypitoisia timantteja, joiden vri muuttuu hyvin pienell lmmityksell tai jopa pimess pitmisen vaikutuksesta. Nm kivet ovat yleens harmaan- tai kellanvihreit, ja muuttuvat kirkkaan keltaisiksi. Muutaman minuutin kirkkaassa valossa oltuaan vri muuttuu alkuperiseksi. Ultraviolettilampulla muutos tapahtuu parissa sekunnissa. <BR><BR>Timantti saattaa palaa pinnaltaan valkoiseksi, jos sit kuumennetaan happipitoisella liekill. Tm palanut pinta saattaa joskus hmt tutkijaa, kivi saattaa nytt valkoisemmalta, kuin se itse asiassa on.</FONT><A HREF=hpht1.asp><IMG SRC=EP/CustomerPics/edellinen.gif border=0 hspace=3 vspace=3 align=Right valign=top></A><font class=OTSIKKO></FONT><a name=110></a> <font class=TEKSTI></FONT><font class=TEKSTI><BR><BR></font><A HREF=#0><IMG SRC=EP/CustomerPics/up.gif border=0 hspace=3 vspace=3 align=Left valign=top></A><font class=OTSIKKO></FONT><a name=120></a> <font class=TEKSTI></FON